Kanslerin 4 päivänä helmikuuta 2005 vahvistama.
Rahaston nimi on Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto, ruotsiksi Nationalbibliotekets fond för kulturarv.
Rahaston tarkoituksena on tukea Helsingin yliopiston kirjastoa, Suomen kansalliskirjastoa, kirjaston toimialaan kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämisessä rahoittamalla kulttuuriperinnön digitointia, konservointia, tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä tunnetuksi tekemistä.
Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto kuuluu Helsingin yliopiston rahastoihin (jäljempänä HYR), joka on valtion budjettitaloudesta erillään oleva, yliopiston omien varojen taloudellinen kokonaisuus.
Rahaston varoja hoidetaan Helsingin yliopiston rahastojen yhteisen varainhoidon piirissä. HYR vastaa varojen sijoittamisesta ja maksaa rahastolle vuosittaisen tuoton konsistorin päätöksen mukaisesti. Rahaston ja sen mahdollisten nimikkorahastojen vuotuisen tuoton ja pääoman tulee näkyä erikseen HYR:n kirjanpidossa.
HYR:llä on oikeus periä rahaston hoidosta vuosittainen konsistorin päättämä hoitopalkkio.
Nimikkorahastot ovat Helsingin yliopistolle annettuja testamentti- ja muista lahjoituksista muodostettuja, yleensä lahjoittajansa nimeä kantavia rahastoja.
Rahaston varojen käytöstä päättää hoitokunta. Hoitokunnan tehtävänä on tukea asiantuntemuksellaan rahaston sekä koko Kansalliskirjaston toimintaa varainhankinnassa.
Rehtori nimeää Helsingin yliopiston kirjaston johtokunnan esityksestä rahaston hoitokuntaan 5-10 jäsentä, joista yhden puheenjohtajaksi. Hoitokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta muut tarvittavat toimihenkilöt. Tarvittaessa hoitokunta voi kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Hoitokunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen tulee erovuoroon vähintään puolet jäsenistä. Erovuoroon tulevat päätetään tarvittaessa arvalla.
Hoitokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hoitokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään puolet hoitokunnan jäsenistä sitä vaatii.
Rahaston varoja voidaan kartuttaa testamenteilla, yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä saatavilla lahjoituksilla, sponsoripanoksilla sekä Helsingin yliopiston myöntämillä varoilla.
Rahastolla voi olla nimikkorahastoja. Jos rahastolle tulevan lahjoituksen tai testamentin yhteydessä on annettu erityisiä varojen käyttöä koskevia määräyksiä, ja lahjoitussumma on vähintään 2.000 euroa, muodostetaan näin saaduista varoista nimikkorahasto tarkoitemääritysten edellyttämällä tavalla. Lahjoitukset, jotka ovat tätä pienempiä tai joihin ei liity tarkoitemäärityksiä, kartuttavat rahaston yleisrahastoa.
Uusien nimikkorahastojen ottamisesta rahastoon päättää rahaston hoitokunta sen jälkeen, kun lahjoitus tai testamentti on taloussäännön mukaisesti vastaanotettu.
Lahjoituksesta, jonka arvo on vähintään 200.000 euroa, voidaan perustaa itsenäinen rahasto, jolloin sitä ei liitetä nimikkorahastona tähän rahastoon.
Rahaston varojen käyttötarkoitus on määritelty pykälässä 2. Hoitokunta vahvistaa vuosittain varojen käyttösuunnitelman, jonka mukaisesti varoja kohdennetaan rahaston strategiassa määriteltyihin kohteisiin. Rahaston varojen käytössä noudatetaan taloudellisuutta ja huolellisuutta.
Kansleri
Kanslerinsihteeri
Kari Raivio
Heikki Pihlajamäki